Hautausmaa
Pinta-alaltaan reilun seitsemän hehtaarin kokoisella Östersundomin hautausmaalla on 1700 hautapaikkaa, joista aktiivisia on 900. Hautausmaa jakaantuu uuteen ja vanhaan puoleen, jota ympäröi luonnonkivimuuri.
Pieni ja idyllinen hautausmaa sijaitsee lähellä merta, Natura 2000 alueeseen kuuluvan Kappelinlahden rannalla. Alueeseen kuuluu osana Papinsaari, joka on kaislikoituneen ja nykyään kunnostettavan Kappelinlahtea halkovan Krapuojan toisella puolen.
Hautausmaa kuuluu hallinnollisesti Honkanummen hautausmaahan.
Uurnahautakorttelit
Uurnahautakortteleita ovat hautausmaan vanhalla puolella sijaitseva U1 ja uudella puolella sijaitsevat korttelit U3, U4 ja U5.
Uusia uurnahautapaikkoja luovutetaan korttelista U3. Uurnahaudan koko on 90 x 60 cm ja yhteen hautaan mahtuu kuusi uurnaa. Kortteliin on asennettu palkit, jolloin erillistä aluskiveä ei tarvita. Muistomerkki voi olla kooltaan maksimissaan 60 x 55 x 15 cm.
Hautauksista noin 80 prosenttia suoritetaan uurnanlaskuina.
Arkkuhautakorttelit
Uusia arkkuhautapaikkoja luovutetaan uudella puolella sijaitsevista kortteleista 4, 5 ja 6. Haudat ovat kooltaan 1 x 2 metriä. Yhteen hautaan voidaan haudata kaksi arkkua ja 18 uurnaa.
Kortteleihin 4 ja 6 on asennettu palkit, jolloin erillistä aluskiveä ei tarvita. Korttelissa 5 ei ole palkkia. Muistomerkki voi olla kooltaan maksimissaan 60 x 80 cm.
Muistolehto
Muistolehtoon M1 voidaan haudata vainajan tuhka uurnassa tai ilman uurnaa. Muistolehdon hoidosta vastaavat hautausmaan työntekijät. Lehdon yhteismuistomerkkiin voi tilata laatan seurakuntayhtymän hautapalvelujen kautta.
Sankarihauta-alue
Östersundomin hautausmaalle on haudattu 20 talvi- ja jatkosodassa kaatunutta sankarivainajaa. Sankarihauta-alueen muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Ole Cronstedt. Muistomerkin luona järjestetään seppeleenlasku kaatuneiden muistopäivänä ja itsenäisyyspäivänä.
Hautausmaan historiaa
Östersundomin kirkon ympäristöä on käytetty hautaamiseen vuosisatojen ajan. Nykyistä kirkkoa edeltäneen, 1600-luvulla rakennetun kirkon lattian alle haudattiin vainajia. Tapa jatkui yleisenä Suomessa vielä 1770-luvulle asti ja nykyisen kirkonkin alle on haudattu viisi vainajaa.
Varsinaista hautausmaata kirkon ympärille ryhdyttiin suunnittelemaan 1930-luvulla, kun östersundomilaiset oli vapautettu emäseurakuntansa Sipoon hautausmaan ylläpitoon osallistumisesta. Hautausmaan suunnittelu annettiin tunnetun arkkitehdin Bertel Jungin tehtäväksi. Hautausmaata laajennettiin vuonna 1974. Vuonna 2012 valmistui uurna- ja muistolehtoalue.
Hautausmaalla sijaitsee monen Östersundomin kartanon omistajan hautapaikat, joista huomattavin on Af Enehjelmin hautakappeli. Kappelin vieressä on Lindforsien, kartanon myöhempien omistajien, sukuhauta sekä muun muassa aatelissuku Munsterhjelmien sukuhauta.
